Tapasin Jakun ensimmäisen kerran sen ollessa 5-vuotias. Nuori tamma oli silloin tuntikäytössä Ratsastuskoulu Heavenissa. Mikään ihmeellinen hevonen se ei ollut, mutta ihastuin siihen silloin joka tapauksessa. Se keräsikin sijoituksia kisoissa ihan hyvin, ja neidistä tuli hyvä siitostamma. Se onkin yksi kolmesta kantatammastani. Jakku kisasi menestyksekkäästi koulua ja westerniä, kunnes 15-vuotiaana sen satutti tarhassa selkänsä eikä sillä voinut enää ratsastaa. Lopetus oli melkein edessä, mutta Jakku näyttikin pärjäävänsä hyvin. Sen jälkeen sillä ei enää ratsastettu. Tamma aiottiin päästää eläkkeelle, mutta tamma oli niin hyvässä kunnossa että sillä päätettiin koittaa valjakkoajoa. Neiti opetettiinkin sitten ajolle, ja siitähän se piti. Hyvän kuntonsa takia sillä saattoi siis vieläkin hieman kisata.

Jakku on kiltti, mutta hieman itsepäinen tamma. Se on aina ollut virkeä ja hyväkuntoinen, vanhempanakin se riehui tarhassa kuin mikäkin varsa.

Karsinassa ollessaan Jakulla on yleensä pää ulkona, se tutkailee aina kiinnostuneena tallin tapahtumia. Sitä voi mennä rauhassa silittämään, se vain tutkii taskut ja hamuilee huulillaan, tutkien onko mitään herkkuja. Muita hevosia se saattaa yrittää näykkiä jos niitä talutetaan ohi. Yleensä se tyytyy luimimaan, mutta saattaa haluta näykätä.

Hoitaessa Jakku on oikein mukava ja sitä on ilo hoitaa. Harjauksesta se nauttii ja seisoo rauhallisesti paikallaan. Usein se kylläkin kääntää päätään ja haistelee hoitajaansa. Jokaisella hevosella on se hieman arempi paikka, niin myös Jakulla. Tamma ei pidä siitä että sen häntää sorkitaan. Hännän selvityksen aikana se hiukan luimii ja heittelee päätään ja joskus lähtee muualle. Kaviot Jakku nostaa hyvin pienestä jalan näpäytyksestä, kunhan ne nostaa oikeassa järjestyksessä. Muuten se tarjoaa sitä jalkaa joka pitäisi seuraavaksi nostaa. Suitsiminen ei tuota ongelmia, Jakku ottaa kuolaimet melkein itse ja pitää päänsä matalalla suitsien laiton ajan. Myös tamman satulointi sujuu aika hyvin, Jakku vain luimii kun satulavyötä kiristetään ja saattaa hieman pullistella. Jakku on vettä rakastava hevonen. Se pitää pesusta, nauttii siitä kaula ojennettuna. Se rakastaa myös uintia, sitä on uittaessa vaikea saada vedestä pois, tamma kun on niin ihastunut siellä oloon. Jos sitä lähtee vaikka järvelle uittamaan se ravaa oikopäätä veteen jos ratsastaja ei ole valmiina. Taluttaessa Jakku saattaa myös lähteä käsistä, tai ainakin ravata syömään ruohoa. Taluttajan pitäisi siis olla valmiina, jotta Jakku ei lähtisi minnekään. Jos taluttaja jännittää tai pelkää Jakkua, niin silloin tamma karkaa ruohoa syömään. Lastatessa Jakku yleensä pysähtyy trailerin eteen, eikä sitä meinaa millään saada sisään jos sitä ei huvita traileriin mennä. Porkkanoilla tai muilla herkuilla sen saa kylläkin usein lahjottua sisään.

Tarhassa ollessaan Jakku usein villiintyy, se laukkailee ja esittää upeita pukkilaukkasarjoja. Silloin tamma myös olevinaan näkee kaikkea pelottavaa ja säikkyy olemattomia asioita. Muut hevoset Jakku saa yleensä myöskin laukkailemaan, ja tamma on aina juoksemassa jos muutkin hevoset niin tekevät. Jakku ei pidä tarhassa yksin olosta, joten se tarvitsee aina edes yhden hevosen tarhaan kanssaan. Yksin ollessaan se hirnuu eikä rauhoitu millään.

Ratsastaessa Jakku kulkee upeasti ja sillä on mukava ratsastaa. Se osaa mennä hienosti, jos viitsii nähdä vähän vaivaa, muuten se tekee mitä tahtoo. Se on todella herkkä avuille, sillä pystyy ratsastamaan pelkällä istunnalla, täysin vapailla ohjilla. Se tekee hurjia käännöksiä sun muita, ja olikin hyvä western-hevonen. Joskus tamma kylläkin keksii kääntyä toiseen suuntaan kuin mitä ratsastaja haluaa, eikä anna helpolla periksi. Esteillä tamma hieman kuumuu, ja pukittaa jos pudottaa puomin. Yleensä se varoo tarkasti ettei osu puomiin, mutta jos osuu niin sitten tamma suuttuu. Esteelle täytyy Jakulla ratsastaa suoraan, muuten se luultavasti kieltää. Jakku menee maastossa mukavasti, kunhan mukana on joku muukin hevonen. Jos sen kanssa menee yksin maastoon, se yrittää kokoajan lähteä takaisin tallille päin. Kilpailuissa Jakku pysyy aika rauhallisena, eikä hermoile paljon. Kilpailupaikalla se on kylläkin yleensä hieman säikympi, mutta radalle päästyään tekee aina parhaansa. Näyttelyissä se kulkee kauniisti ja tarmokkaasti, se tarvitseekin hyväkuntoisen esittäjän. Vanhempana tamma koulutettiin myös valjakkoajoon, siitä Jakku pitikin. Se onkin näyttänyt olevansa monipuolinen hevonen, jolla voi koittaa monia eri lajeja.